Tunne itsesi

Jos tekisin nuoruuteni valintoja tällä kokemuksella, mikä minulla nyt on niin… Jossittelisin ihan turhia. Tottakai tekisin jotain toisella tavalla. Eikä vain kokemusten takia.

Oli kokemukset hyviä tai huonoja, niin olen niiden kautta oppinut tuntemaan itseäni. Oli elämän peli kovaa tai kevyttä niin kannattaa toivoa vahvempaa selkää kevyemmän taakan sijasta.

Älä toivo kevyempää taakkaa, vaan vahvempaa selkää

Kerrankin hyvä suomalainen kansanviisaus

Muistan Sarasvuon Jarin kertoneen monologisarjansa jaksossa, jota en pistänyt ylös (koska olen välillä tyhmä, laiska ja saamaton), toukkakokeessa. Tutkija tutki perhosten kuoriutumista. Metamorfoosi eli toukkien muodonmuutoshan menee kuin Pokemonissa (tai toisinpäin, Pokemonissa kuin elämässä) kolmessa vaiheessa. Ensin toukka, sitten kotelo, josta kuoriutuu perhonen.

Tutkijaa säälitti niin kovin, että toukat joutuivat taistelemaan tiensä ulos kotelosta. Se vaati hirvittävät voimat murtaa itse luotu kotelo. Jotkut perhoset eivät koskaan päässeet koteloistaan ulos. Hänpä päätti auttaa ja teki koteloihin pienet viillot. Nyt pienellä pyristelyllä toukat pääsivät ulos kuorestaan perhosina. Mutta. Osa perhosista vaikutti alakuloisilta. Kuin masentuneilta. Ne eivät saaneet taistella elämästään vaan haasteet oli siloteltu pois. Termi curling-vanhempi tarkoittaa, että vanhemmat lakaisevat kaikki esteet ja haasteet lapesensa edestä pois. Jos oikein itseäsi ja muistojasi tutkit, saatat muistaa sen tuskan, jota tällainen lapsi kokee esteen kohdatessaan. Oli kyse sitten sinusta itsestäsi tai toisesta curling-vanhemmuuden uhrista.

Kokemukset tekevät meistä me. Minusta minut. Sinusta sinut. Kokemuksiin liittyy tulkintoja, muistoja ja näiden sekoittumista. Muistot ovat joskus todella hataria. Kauheita tarinoita on olemassa, kuinka joku joutuu vankilaan, koska uhri muistelee rivissä olevista vangeista, kuka on syyllinen. Tai sinulle voidaan luoda muistoja. Vanhempasi ovat ehkä kertoneet tarinoita siitä, kuinka nukuit punaisen pyörän kanssa sängyssäsi. Tai olet nähnyt siitä kuvan. Ja ohops, sinä muistat sen NIIN elävästi.

Kokemukset ovat luoneet uskomuksia itsellesi. Minäkäsityksesi on muovautunut. Minulle käy tällaisia asioita. Minä toimin näin, koska persoonani on tällainen. Itsetuntoni on tällainen, koska minulle on tehty näin.

Itsensä tuntemista korostetaan paljon, eikä turhaan. Ulkopuolelta on vaikea auttaa toista. Kokeillaan vaikka luokanopettajaesimerkillä.

Taivuta verbiä ”muuttaa mielensä”

Minä muutan mieleni

Sinä muutat mielesi

Hän muuttaa mielensä

Ja niin edelleen. Toiseen voi vaikuttaa ja toinen voi jopa vaikuttua. Silti hän itse muuttaa mielensä. Etenkin, kun ihmisellä on taipumus toimia sylkykoneena menneisyydestä saaduille asioille. ”Pistetään koulukiusaaminen kiertoon”. Lapsen tunteet kielletään ”äläs nyt höpsimällä”. Aikuisena sitten ei höpsitä, vaikka pomo haukkuu sinua idiootiksi ja huutaa. Ei siitäkään ”pidä höpsiä”. Tai et ole ainakaan varma, kun jouduit aina ulkopuolelta hakemaan varmistuksen milloin höpsiä ja milloin ei. Vaikka hyvä toimintamalli tuossakin tilanteessa voisi olla jotakin ”Kiitos yhteistyöstä ja kuulemiin” tai ”älä enää ikinä korota minulle ääntäni ja hauku idootiksi” -välimaastossa. Mutta ei höpsitä hei!

Moni asia kurkistelee menneisyydestä. Olen vahvasti sitä mieltä, että (vaarallinen aihe) masennuskin on ilmiönä aika taaksepäin katsova. Ei ole mitään yhteismitallista määrää elämän koettelemuksia (kolme läheisten kuolemaa ja rikkimennyt ruohonleikkuri), jonka jälkeen masennusarvo on 70 eli masentunut syvästi. Joku masentuu tuon myötävaikutuksen (ei seurauksena) ja toinen taas ei. Ero tulee siitä, onko lapsuudessa /menneisyydessä oppinut käsittelemään (hyväksymään oman höpsimisensä) ja hyväksymään tunteitaan. Jotain tähän suuntaan. Otetaan tähän muistutus.

Tämä oli minun kokemus, näkemys ja pohdinta. Joku voi tulla käymään ja olenkin jo toista mieltä huomenna. Meillä ei kyllä ole kukaan pitkään aikaan käynyt, mutta silti.

Sinun minässä on mielestäni kolme tärkeätä tekijää, joka siihen vaikuttaa. Itsetunto, persoona ja minäkäsitys. Yritän näitä…. siis Kerron sinulle vähän näistä ja annan muutaman neuvonkin.

ITSETUNTO

Ihmisen mieli on kuin sokkelo. Niin on myös itsetuntomme. Psykologi Liisa Keltinkangas-Järvinen kuvaa kirjassa Hyvä itsetunto, itsetunnon olevan kyky pitää itsestään heikkouksistaan huolimatta ja luottamusta itseensä. Minna Marshkin taisi saman suuntaisen vinkin minulle antaa jaettavaksi ihmisille. Toisilla se on luontaisesti helppoa, toiset tarvitsevat erilaisia ankkureita, jotka muistuttavat siitä miksi luottaisin itseeni. Jollekulle se on hienosti täytetty treenipäiväkirja, toiselle hyvä fyysinen kunto. Joku huutelee somessa olevansa paikan x kovin makkaramyyjä tai vastaavaa (fake it till you make it) eli ensin mestarin elkeet ja sitten tulokset. Tämäkin toimii yllättävän hyvin!

Opettele pitämään itsestäsi, vaikka kuinka epäonnistuisit.

Minna Marsh, mentaalivalmentaja

Ihmiselle on luonteenomaista uskoa vasta, kun joku asia on kerran tapahtunut tai toinen on tehnyt sen. Ensin joku juoksee mailin alle ”uskomattoman” ajan. Ja huomenna kymmenen muuta tekee sen perässä. Itsetunnosta ei voi olla erottelematta vuorovaikutusta, kun kertoo tuon äskeisen lauseen. Ilmoitappa vanhemmillesi, että haluat jäädä 35-vuotiaana eläkkeelle. Helposti keskustelu lähtee sivupolulle ”kun minä en pystynyt, niin et sinäkään”-hengessä, vaikka kukaan ei sitä ääneen myönnä. Tämänkin kun tiedostaa, on helpompi pitää itsestään kiinni.

PERSOONA

Persoona-sanan etymologia on muuten mielenkiintoinen. Persoona tarkoittaa maskia, karaktääriä (character). Muinaiskreikan juurissa persono on jotakuinkin to sound through, kuulua läpi. Minkä maskin tänään laitat päähäsi?

Uskon, että on totta se, että meillä on jonkinlainen persoona meissä sisällä. Jokainen ammatti, vaikkapa myyjä, muusikko, musiikinopettaja, maanrakennusyrittäjä ja malli tarvitsevat erilaisia piirteitä ammatinharjoittamiseen. Joissakin on joitakin piirteitä enemmän ja joitakin vähemmän. Näitä on haastavaa tunnistaa itsestään. Minäkin koen olevani kovin avoin ja neuvottelukykyinen, mutta usein huomaan olevani salaileva ja lyttäävä. Olen oppinut toimimaan niin. Voin muuttaa käytöstäni ja teenkin sitä jatkuvasti. Harjoittelen. Haluan harjoitella.

On asioita, joita sinä näet itsestäsi. Asioita, joita joku muu näkee sinussa. Ja asioita, joita kukaan ei oikeastaan voi nähdä tai ne paljastuvat vasta myöhemmin. Kysymällä säälimättömän rehellistä palautetta (naisleijonien valmentaja Pasi Mustosen termi) voit saada palautteen ulkoa. Vastaamalla rehellisesti persoonallisuustyyppikyselyyn tai tutkimalla mieluiten urheilupsykologin kanssa voit päästä käsiksi siihen, miten näet itsesi ja samalla oppia vähän jotain uutta, mitä et ehkä näekään. Ja keräämällä kokemuksia voit löytää uusia puolia itsestäsi.

Persoonallisuustyyppi malleja on useampia. On OCEAN-menetelmä eli Big Five. DISA-malli kertoo värisi. Itse pidän Myers-Brigss mallista, jossa saat kirjainluokituksen itsellesi (Olen ESTJ.) Loppujen lopuksi löydät tästä vähän suuntimia. Esimerkiksi 16 Personalities-testi on hauska.

Elämässä ja vuoristoradassa kannattaa kuitenkin olla hereillä ja pitää silmät auki.

MINÄKÄSITYS

Minä nyt olen vain tällainen blogiin kirjoitteleva ja höpöttelevä opettajaihminen. Ja tällaisten höpöttelevien opettajaihmisten pitäisi tehdä tietynlaisia asioita. Saan kuitenkin valita, mitä minäkäsitykseeni otan. Ja valitsen toisin. Muodostan mielummin toisenlaisen käsityksen itsestäni. Pystyn onnistumaan muuallakin, kuin ammatissani. Pystyn omaksumaan asioita nopeasti. Haluan olla omasta auttamisestani vastuussa.

Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Kontrolloinko sitä itse? Nämä kolme kysymystä ovat Aki Hintsan Voittamisen anatomia -kirjan peruskysymykset. Niihin vastaamalla, voit saada aika hyvän käsityksen itsestä. Minäkäsityksesi voi olla usein sidottu johonkin rooliin. Esimerkiksi ammattiin tai perhesuhteeseen tai johonkin annetuun. Siitä meidän Matista ei tule hyvää matikassa, kun ei äiti ja isäkään osaa ja niin edelleen. Parhaimmillaan minäkäsitys seuraa arvoja.

People like us do things like this

Seth Godin

Monesti ihminen sekoittaa pysyvät asiat ja muuttuvat asiat. Kielellisesti ja ajattelun tasolla minulla on surullinen olo ja olen surullinen ovat vähän samankuuloisia tokaisuja. Surullinen kuulostaa vain joltain pysyvältä. Martin Seligman kehitti (mieti jos sanoisin ”kehitteli”) kolmen P’n mallin, joka kuvastaa esimerkiksi sitä, kuinka me selitämme asioita itsellemme tai itsestämme. Potkaisit ohi maalin ja puhut itsellesi:
Miksi minä menin taas mokaamaan. Minulle käy aina näin. Mitä tahansa teenkin, niin epäonnistun.

Minä, aina ja kaikessa. Vaiko sittenkin näin?

Nyt kävi näin. Mitään sellaista ei tapahtunut, jota ei voisi tapahtua. Tämä ei kosketa muuta elämääni.

Tätäkin voi harjoitella. Koska millään ei ole mitään väliä loppujen lopuksi, toinen voi päättää siitä voimaantua tekemään minun juttuja tai toinen vaipua tekemättömyyteen ja laiskotteluun. Minäkäsitys kulkee käsi kädessä merkitysten kanssa.

Jaarittelen ja jahkailen tapani mukaan pääsemättä oikein asiaan. Lopetetaan kuitenkin tiukasti.

Sinä nuori, joka luet tätä. Minäkin olen kai vielä nuori, mutta 27-vuotias kuullostaa jo aika hirveältä. Frank Martela kerrassaan upeiden hattujensa lisäksi opetti kirjasssaan Elämän tarkoitus – suuntana merkityksellinen elämä, että nuorena sinun tulee kokeilla kaikennäköistä, jotta oikeasti voit tietää, mikä on sinulle merkityksellistä.

Et voi tuntea itseäsi, jos sinulla ei ole kokemuksia. Et tiedä, miten reagoit vanhempasi kuolemaan etukäteen, vaikka se hirveä kohtalo onkin tähän esimerkiksi.

Etkä myöskään tiedä, mitä haluat tehdä, jos teet kaiken vain osoittaaksesi kuuliasuutesi muille.

Ole kuuliainen itsellesi.

Jos kirjoitukseni herättää ajatuksia, ideoita tai palautetta – otan sitä ilomielin vastaan alhaalla kommenttikentässä tai sähköpostilla osoitteeseen opivaurastuopeta@gmail.com tai Instagramissa @KejoEsa.

Kaikkea hyvää sinulle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: