Ruokavalio työkaluna

Seiskaluokasta lähtien, minulla on ollut elämässäni kolme varmaa asiaa:

  1. Joka vuosi saan veronpalautuksia, koska nostan veroprosenttini aina ”varman päälle”.
  2. Innostun lähes kuolemanvakavasti jostain uudesta asiasta, johon käytän rahani ja aikani.
  3. Terveystarkastuksessa/lääkärillä tulee pyyntö tehdä verenpaineen seurantaa viikon ajan ja tulla käymään uudestaan.

Heti 7. luokalta lähtien kyseinen kolmoskohdan tapahtuma on saanut minut voimaan pahoin. Korkea verenpaine. Sairaus. Lääkkeet. Perinnöllisyys. Suvustani löytyy monta bingoa. Ajattelin, että painonhallinnastahan se johtuu. Olin siinä retuperällä pitkään, lukion toiseen tai kolmanteen vuoteen asti, eikä se edelleenkään ole ikinä ollut ongelma sinne kuivempaan suuntaan. Silti mittaukset on pysyneet tukevasti vuosirutiineissa. Armeijasssa, YTHS:n terveystarkastuksessa ja niin edelleen. Yliopistossa aloin etsiä jenkkityyliin ”true facts about nutrition” vastauksia siihen, onko pillerikierre vielä katkaistavissa.

Ehkä löysinkin jotain. Tai vahvasti uskon itse siihen.

Ravinto on myös tärkeässä osassa yhdessä kolmen-neljän muun, urheilun ja suorituskyvyn, osa-alueista. Riippuen mallin tekijästä tai ajattelutavasta. Työnnät proteiinia X määrä per painokilo, voitelet hyvillä rasvoilla ja kauramoottorille hiilihydraattia sekä pillerivitamiinit päälle, niin johan jalka kulkee, kädet nostaa ja melatoniinilla pitää kone sammuttaa illalla nukkumaan mennessä. Aika peruskaavaa tälle alueelle. Proteiiniöverit ja hiilarivajarit niin rauta nousee. Maitorahakaa, tonnikalaa sekä cookies ’n cream protskupatukka.

Siinä ovat minun kaksi kivijalkaa, minkä takia aloin kyseenalaistamaan ja kiinnostumaan siitä, mikä on ”true fact” näillä osa-alueilla. Ikäväkseni voin jo nyt sanoa, että tuskin tätä lukiessa ketään tulen käännyttämään. Ja jos et halua kääntyä niin ensi viikolla sunnuntaina taas jotain muuta tekstiä. Mutta jos pieni, kyselevä mielenkiinto tai pidempikin pohdinta on alla, nämä kannattaa lukea, tutkia ja katsoa.

Tulen avaamaan seuraavaksi sitä, mihin itse uskon, miksi uskon ja miten olen siihen päätynyt. Näitä ohjenuoria/työkaluja/vinkkejä on yhdeksän. Kolme kolmen rypästä eri elämäni osa-alueille.

Pieni varoituksen sana tähän alkuun. Nämä asiat eivät ole sellaisia, jotka mainittaisiin esimerkiksi opetussuunnitelmassa tai ne olisivat täysin kiistattomia. En voisi luokassa näitä ”opettaa” oppilaille, heitä saattaa asia kiinnostaa ja vastaan siihen rehellisesti miten itse teen.



Ruokavalion työkalut terveyden kannalta

1. Vältän eläinrasvoja arkiruokailussani aina, kun se vain on järkevää ja mahdollista.

Pidän paljon dokumenteista. Ne ovat hyvää viihdettä sen jälkeen, kun kirjoja ei jaksa lukea eikä keskittyminen riitä kuuntelemaankaan. Otin yliopiston kakkosvuoden kesällä katsantoon Netflixistä dokkarin ”What The Health” sekä kertasin klassikon ”Supersize Me”, joka on näistä se vähemmän tieteellinen, mutta mielenkiintoinen koeasetelma kuitenkin! Muita hyviä, myöhemmin katsomiani dokkareita on ”Forks Over Knives”, ”That Sugar Film”, ”Fed Up” ja ”The Game Changer”. Muita lähteitä taas Michael Gregerin kirjat ja Liikkujan kasvisruokavalio -kirja.

Muista. Mistä tietää, että juuri minä olen oikeassa. Tai dokumentit.

Yksi keskeinen teema näissä lähteissä on, että kun A) syöt kovia eläinrasvoja niin B) veri rasvoittuu ja verisuonet menee tukkoon. Maito, liha, leikkeleet, kanamunat, kana ja kala. No exceptions. Dokkareissa esimerkit on yleensä aika ylimalkaisia ja teatraalisia, niin otin itselleni pienen haasteen, joka alkoi 2017 kesällä. Lihan syöntiä ei ole pakko lopettaa, vähennän sitä järkevästi. Käytännössä tein saman kuin alkoholin käyttöni kanssa. Jos on hauskaa ja huvittaa, niin miksi ei. Arjessa mennään kuitenkin järkevästi.

Mittasin verenpainetta viimeksi 2019 maaliskuussa. Arvot hyvät, ei mitään hälyyttävää. Ei seurantatarvetta. Oli syy mikä tahansa — lopputulos on helpotus.

2. Liha on karsinogeenisempää kuin kasvisruokailu

No tämä onkin sitten faktana jo yleisemmin tunnettu. Muistanet varmaan käsitteet prosessoitu, GMO, natriumglutamaatti ja e-koodi. Samalla alueella liikutaan.

Debattia on käyty asiassa jatkuvasti myös niin sanotun vaalean lihan ja punaisen lihan välillä. Vaaleata lihaa, jota on kalojen ja lintujen liha pääsääntöisesti on yleisesti pidetty vähemmän haitallisena ihmiselle kuin punaista lihaa. Siksi osa urheilijoista välttää punaista lihaa. Muistaakseni jonkun dokkarin asiantuntijahaastateltavista vertasi tätä valintaa sillä, haluatko ampua vai hirttää itsesi. Ehkä tärkeintä tässäkin on tietää, miksi hän ajattelee näin äärimmäisesti.

World Healt Organisation eli WHO ylläpitää listoja karsinogeenisten eli karkeasti syöpää aiheuttavian elintarvikkeiden pitoisuuksista ja antaa suosituksia niiden käyttämiseen. Hiljattain siellä muutti paikkaansa makkara, pekoni ja leikkeleet. Taas pitäen järjen mukana (kolmannen pihvin jälkeen sinulla on syöpä -ajatuskulun unohtaen siis) merkittävin tulos suomen uutisoinnissa lienee punaisen lihan vaikutus suolistosyövän riskiin.

Nämä on hyvä tiedostaa, ehkä jopa seuratakin. Ja lyödä sinne plus/miinus-kaavion paremmalle puolelle.

3. Jätän tilaa ihmeparannuksille

En ole kovin uskovainen ihminen. Oikein mihinkään suuntaan. Kuitenkin periaatteellisesti haluan jättää ”ladun alut hiihdettäväksi” jos tiukka paikka yllättää vielä tässä elämässä. On hyvä pohtia asioita etukäteen, ettei niitä tarvitsisi pohtia pakon edessä kiireessä.

Muutamissa lähteissä kasvisruokavaliota on tarjottu hoitokeinoiksi moniin rajuihin sairauksiin. Kelly Turner tutki kirjaansa ”Radical Remission” (Suomennettu ”Syövästä voi selviytyä”) useita satoja pahoista syövistä ”ihmeparantuneita” potilaita. Ruokavaliomuutokset on yksi yhdeksästä tavasta, jotka hän löyti tutkimustulokseksi. Muita tapoja oli esimerkiksi vahva halu elää ja oman henkisyyden syventäminen.

Työkalut fyysisen suorituskyvyn kannalta

1. Parempaa polttoainetta

Dokumentissa ”The Game Changer” on kaksi esimerkkiä, jotka kolisi kovasti omassa pääkopassani. Toinen on yksinkertainen, dokumentin hostin oma testi köysillä. Se punttisalilla tehtävä perinteinen ”voimaköyden vatkaus”. Hän jaksoi aikaisemmin tehdä sitä noin 8 minuuttia, ennen väsähtämistään. Noh. Sitten, kun alkoi muutos kasvisruokavalioon. Hän jaksoi tunnin. Aika hypetettyä ja vaikuttavaa samaan aikaan. Mennään siihen tieteellisempään.

Toisessa testissä oli mukana kolme amerikkalaisen jalkapallon pelaajaa. Yksi heistä oli kasvissyöjä ja muut sekaruokavalion käyttäjiä. Näille kolmelle miehelle tarjottiin kaksi ateriaa kahtena eri päivänä. Molemmissa ruokina oli burritoja, täytteet vaihtelivat näiden sekaruokavalio käyttäjien kanssa. Toisella aterialla heille tarjottiin kasvisruokavalion mukaista paputäytteistä burritoa ja myöhemmin heiltä otettiin verinäyte. Toisella kertaa he saivat kanaa ja nautaa ja taas otettiin verikoe myöhemmin.

Verellä on hauska ilmiö asettua järjestykseen sen eri aineiden mukaan, kun sitä pyöritetään kovalla vauhdilla sentrifugissa. Testin näet tuosta aikaisemmasta linkistä, lopputulos on mielenkiintoinen.

Eläinrasva näkyy pinnalle jäävässä veriplasmassa sumeana ruokailun jälkeen, kun kasvisrukaa syöneiden veriplasma on läpinäkyvää.

2. Tulokset, etenkin kestävyyslajeissa

Monille urheilijoille kasvisruokavalio on pelottava peikko. Asemasi on täysin riippuvainen tuloskyvystäsi. Minulla, melkein 30 juoksua kaudessa lyöneellä lyöjäjokerilla, ei ollut paljon riskeerattavaa ansainnan kannalta. Vaakakupissa on samaan aikaan kuitenkin terveys.

Olen siirtynyt enemmän kestävyyslajeihin tai lajeihin, jotka eivät tarvitse maksimaalista voimantuottoa usein. Vallitseva ajatusmaailma on, että vahva on yhtä kuin lihansyöjä.

Uskon, että tulevaisuudessa meillä on enemmän urheilijoita, jotka eivät syö lihaa. Saa nähdä. Jos itse olisin painonnostaja, olisi kova paikka tehdä valinta syödä pelkkää kasvisruokaa. Näillä tiedoilla en lähtisi sitä suosittelemaan vaikkapa Anni Vuohijoella (saaterin kova urheilija ja fiksu ihminen), mutta… Ehkä tämä asia tieteellä tutkitaan.

3. Lepääminen on lepäämistä, kun ruoka sulaa helpommin

Konkreettisia omia havaintojani on ähkyn tunteen liki täysi häviäminen. Mikään toimeni ei kasvissyönnin jälkeen vaadi ”ruuansulattelua”. Ennen lihapullia syödessä saattoi mennä kaksikin tuntia, että treenistä tulisi yhtään mitään. Tämä on hektisessä arjessa iso etu, kun tehokasta työaikaa jää enemmän.

Työkalut elävään elämään

1. Entä jos juhlissa juhlittaisiin ja matkustaessa nautittaisiin?

Ääriajattelu on välilla kahlitsevaa. Kiitoksen sana kuitenkin 100% vegaaneille ja muille, jotka taistelevat aattensa puolesta. Jos kaikki olisivat niin höveleitä kuin minä, meillä ei olisi esimerkiksi Kolme Kaverin Vegaanista suklaajäätelöpuikkoa tai nyhtökauraa.

Jos mummi tekee ruokaa, minä syön ja pidän turpani kiinni. Jos italiassa pitää maistaa parmakinkkua ja juustoa, minä syön. Enkä syönyt Prahassakaan porkkanoita pussista, kun koko maan ruokakulttuuri pyörii lihan ympärillä. Jos minulle tarjotaan vieraana ruokaa, minä syön senkin, vaikkei se olisi vegaanista. Onneksi nykyään usein kysytään.

Miksi? Pääsen paljon helpommalla — olen mielummin onnellinen, kuin oikeassa. Voin tehdä sen valinnan, kun en ole lihalle allerginen.

2. Kokeilet paljon uusia ruokia

Malai kofta, intialaisia tiristettyjä kasvispalloja. Fafaksen falafelit. Rebel Whopperi. Kaikki helkkarin hyviä ruokia, joita en olisi maistanut, jos en olisi kokeilunhaluinen ja miettisi rutiinejani.

Tästä muistuu hyvä nyrkkisääntö veganismista.

Jos et voi laittaa sitä blenderiin, sitä ei kannata syödä.

3. Lukematta shaibaa?

Olin nuorempana aika tiukka käymään väittelyjä vajavaisella tiedoilla. Olen huono tilanteissa, jossa joudun myöntämään etten tiedä. Aikaisemmin siihen oli helppo keino selviytyä väittelyissä. Kiistät kaiken ja tuputat vaan omaa asiaasi kovemmin takaisin.

Nyt osaan jo ajatella pikkiriikkisen pehmeämmin. Voiko jotain oikeasti tietää, jos et viitsi kokeilla. Edes viikon? Tai kerran viikossa? Seuraavan kerran mäkkärissä maistat sitä vegehampparia. Kokeiletkin sitä perjantain päivän subia, vaikka se onkin kasvispihvillä.

Kaikesta ei tarvitse luopua.

Kukkakaaliwingsit on hyviä — mulla on kuitenkin paljon hauskempaa toisten kavereiden kanssa oikeiden wingsien kanssa kerran kuukaudessa tai kahdessa. Ja toisten kanssa voi olla niiden kukkakaaliwingsien kanssa.

Kokeile.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: