Pelasta rahasi säästämällä!

Minä täytin 26 vuotta viime maaliskuussa. Sinänsä merkityksetön ikävuosi. Paitsi, että pankkien kanssa astuu voimaan aikuisiän murhe ja joka kuukausi juoksevat kulut verkkopankista sekä korttien käytöstä. Samalla kun astuin työelämään, oli hyvä aika kilpailuttaa käyttöpankki. Selvisikin, että S-pankki on tällä hetkellä ainut löytämäni pankki, joka ei peri kuukausimaksuja. Tästä sain idean avata vähän menneisyyttä ja tulevaa siitä, minkä asioiden itse koen säästävän rahojani.

Säästämisestä keskustellessa, monella ihmisellä tuntuu olevan erilaisia tunnesiteitä tai omia motiiveja maksaa enemmän esimerkiksi omista pankkipalveluista ja jättää etsimättä tai kilpailuttamatta se paras vaihtoehto itselle. Ymmärrän hyvin, ettei kilpailuttaminen ja neuvottelu ole kaikista hauskaa. Se vaatii vaivaa ja pankkivirkailijan kanssa asiointi muuttuu hivenen kireämmäksi, jos nostat esiin, että tiedän muuten halvempiakin vaihtoehtoja kuin te. Joskus on myös tilanteita, joissa oikeasti hyvästä palvelusta kannattaakin maksaa pientä ekstraa. Sama ihmisten kanssa — äärimmilleen venytetty ”tuottavuus” saattaa koituakin kohtaloksi, jos inhimillisyys häviää toiminnasta. Pääsääntöisesti kuitenkin, pankit eivät tule itse laskemaan sinun marginaaliasi tai vakuutusyhtiöt vakuutusmaksujaan, jos et osaa sitä vaatia sopivalla tiukkuudella.

Jaan tämän kirjoituksen kolmeen kappaleeseen. Ensimmäisessä kappaleessa esitän täysin ilmeisiä tapoja, joita suosittelen vahvasti jokaiselle tehostaaksesi rahan säästämistä. Toisessa kappaleessa kerron omia, ei-niin-ilmeisiä tapoja säästää joita ei välttämättä jokaiselta kanssakulkijalta tule vastaan. Ehkäpä tässäkin asiassa kuuntelemalla sitä, mitä ”kaikki” tekevät, saa mitä ”kaikki” saavat. Kaikkihan olisivat rikkaita, jos…. Ja niin edelleen. Kolmannessa kappaleessa on asioita, joita olen pohtinut, mutten vielä tehnyt tai ole siinä vaiheessa elämääni, että asia olisi ajankohtainen. Laitan lisäksi lähteitä, mistä itse olen kyseiset asiat hoksannut.

Kolme ilmeistä ja tärkeää asiaa on mielestäni kaikkien pankki- ja vakuutuspalveluiden kilpailuttaminen, turhien kuukausimaksullisten tuotteiden karsiminen ja Tori.fi/EmmyStore/Marketplace -shoppailu.

Minulla on jonkin verran opintolainaa siinä pankissa, missä tilini on ollut koko elämäni ajan. Olen aina käyttänyt tätä pankkia, vaikkakin minulla on tili myös toisessa pankissa. Kotiseuturakkautta varmaankin, heidän konttoreitaan ei ole ollut asuinpaikoissani useaan vuoteen. Ilmoitin, että kilpailutan pankkipalveluitani, jonka seurauksena pankki halusi sopia ajan keskustelulle. Keskustelimme puhelimessa, esitin kantani ja toiveeni pankkiasiakkuuden suhteen (matalat kk-kulut, rahastoja tarjolla ja asuntosijoittaja-myönteisyys) ja lopetimme puhelun hyvässä hengessä. Sain asiallisen opastuksen, kuinka kk-kuluja saadaan karsittua ja tarjouksen opintolainan koron laskemisesta. Hyväksyessäni koron, sitä laskettiin vielä toistamiseen.

Aikaa tähän meni pari tuntia elämästäni ja marginaali tippui useita kymmenyksiä alkuperäisestä. Pitkässä juoksussa iso säästö.

Saman voi tehdä vakuutuspalveluille. Yksi tapa on pyytää tarjous omista vaakutuksista vieraasta vakuutuslaitoksesta ja antaa heidän tarjouksensa vielä oman pankin nähtäväksi, jolloin hinta saattaa tippua omassakin vakuutuslaitoksessa. Näin ei välttämättä tarvitse vaihtaa edes toiseen! Joidenkin vakuutuksien kanssa kannattaa olla varovainen, kuten sairauskuluvakuutuksen/terveysvakuutuksen kanssa. En välttämättä saisi enää korvausta välilevynpullistumani kautta, jos kävisin terveystarkastuksessa vakuutuksen siirron takia.

Toinen hyvä mietintäkeino on tehdä kartoitus, mistä olet valmis maksamaan ja mitä? Käytätkö kuntosalin jäsenyyttä tarpeeksi, tuleeko suoratoistopalveluissa roikuttua liikaa tai onko vaatteet ja elektroniikka pakko ostaa uutena? Ostin Oura-sormukseni käytettynä, samoten MacBookin Ronkelista käytettynä/korjattuna ja vaatteet ostan suurimmaksi osaksi ”laatukirppari” EmmyStoresta. Kaikessa uudessa on ilmaa hinnassa ja kuukausimaksut ovat salakavalia. Karsi turhasta. Ja kokeile vaikka kuukausi joskus Netflixin tilalla äänikirjasovellusta.

Kaksi ei-niin-ilmeistä tapaa on luottokortin/maksukortin tarkka valikointi ja ruokakassipalvelut.

Pidän paljon matkustamisesta, ihan liikakin. Käytän ulkomailla aina Norwegianin korttia sen matkavakuutuksen ja kuluttomien automaattinostojen takia. Vaihdoin kortin arkikäyttöön pari vuotta sitten, kun kuulin Ameriikan mallista — luottokorttiyhtiöt tarjoavat CashBack-kortteja, joista voit saada 1% paikkeilla pyörivän hyvityksen kortin käytöstä ostoksissasi. Suomessa CashBack-kortteja ei ole, yksi oli aikaisemmin tarjolla. Suomessa on kuitenkin laajalti saatavissa kortteja, joita käyttämällä saat lentopisteitä. Minulle käy hyvin halpalentoyhtiön lennot, joten käytän Norskin korttia saadakseni lentopisteitä heitä tuleviin matkoihini. Jos saisit vaikka 10 euroa kuussa lentopisteitä, 120 eurolla lentelee Norskilla jo aika hyvin. Ja pariskuntana mahdollisuus vielä tuplata. Luottokorttia suosittelen muutenkin käyttämään matkavarauksissa ja nettiostoissa, jos tuleekin ongelmia tai konkursseja eteen. Näin voit saada luottokorttiyhtiöltä rahat takaisin, joka penää ne sitten firmoilta. Debit-kortilla maksettu tai tilisiirto on käytännössä menetettyä rahaa näissä tapauksissa…

Käytän tällä hetkellä ruokaostoksissani S-ryhmän Foodie-palvelua. Olen huomannut, että aikasäästö on huomattava ja heräteostoksia tulee paljon vähemmän, kuin aikaisemmin. Lista on suurinpiirtein sama joka viikko ja sovellus muistaa aikaisempia ostoksiasi.Tässä himmelissä on myös ihan hyvä ROTI (Return On Time Invested), kun laitat kerran kauppakassilistan kuntoon palvelussa ja käyt hakemassa ruokakassit. 30-75 minuutin kauppareissu lyhenee 10-15minuuttiin plus matkat. Palvelu maksaa kympin ja jos aikaa kaupassa menee noin tunti, tekemällä itse ”säästät kympin”.

Onko kymppi tuntisi hintana hyvä?

Ja samalla säästät ruokakauppaan lähtemisen tuskan, tavaroiden keräämisen ja kassajonossa odottelun. Avot.

Kolme vähän radikaalimpaa ja jokaisen itse pohdittavaa asiaa ovat Ay-jäsenmaksu, kirkkoon kuuluminen ja vuokralla asuminen. Korostan vielä, että nämä ovat itselläni pohdittavia tapoja säästää, ei itsestäänselviä, yksiselitteisiä tai must-do-juttuja.

Minulla on vähän huono maku omasta ammattiyhdistyksestäni (myöhemmin Ay) ja kirkollisveron maksamisesta. Sanon tähän alkuun vielä, että työttömyyskassa- ja ammattiyhdistysmaksu on eri asioita! Ensimmäistä ei kannata missään nimessä jättää maksamatta, se on halpa vakuutus pahan varalta. Mutta Ay-maksua ja kirkkoon kuulumista aion pohtia vakavasti. 2017 keskimääräinen kirkollisverovelvollinen maksoi vuodessa 329 euroa kirkollisveroa. Kerro tämä summa saman vuoden keskimääräisellä elinajanodotteella miinus 18 vuotta (täysi-ikäisyys, noin tässä vaiheessa alat maksaa maksusi itse) eli n. 82 – 18 = 64 maksuvuotta.

Tästä voi löyhästi todeta, että keskimääräiselle kirkollisveron maksua tulee elämänsä aikana 21 056 euroa.

Tämä ei ole kehoitus ryhtyä agnostikoksi, mutta jos olet sellainen jo valmiiksi tai et käy kirkossa ollenkaan, niin säästö on aika iso, jos eroaisit kirkosta. Minun tämänhetkinen Ay-maksu on vielä isompi, 40 euroa kuussa eli 480 euroa vuodessa. Jos kuvitellaan, että pääsen eläkkeelle 70 vuotiaana (heh, tuskinpa), se maksu on elämäni aikana 21 120 euroa. Harkitse ja pohdi, mitä saat Ay-liikkeeltä vai saatko mitään. Raha on aika iso heittää menemään vain, koska et jaksanut itse valita. Valinnan tekeminen on aina raskaampaa kuin jättää valitsematta.

Paljon käydään debattia siitä, onko oma asunto sijoitus vai ei? Minun mielestä ei, se on säästämistä, mutta ei sijoittamista. Siksi, koska sijoituksen on tarkoitus tuottaa arvoa omistajalleen. Omistusasumiseen liittyy paljon piilokuluja ja hallinnoinnin töitä. Asuntosijoittaja taloyhtiön kokouksessa toteuttaa sijoituksen hallinnointia — oikeat valinnat tuovat lisää kassavirtaa. Talonyhtiössä asuva taas voi oikeilla valinnoilla vain säästää enemmän, tuloksi ei oma asuminen muutu kuitenkaan! Oman asunnon arvo voi aina noustakin, kyllä. Samaan aikaan maksettavana on paljon veroja, huoltokuluja ja muuta pientä ”remppaa”, mitä ei ostaessa välttämättä laskettu mukaan.

Tässä asiassa on paljon puolia, näkökantoja ja ajatuksia. Tämäkään asia ei ole niin yksinkertainen, etteikö sitä voisi pureskella uudelleen, esimerkiksi lukemalla nämä!

Salkunrakentaja – Onko oma koti sijoitus – vai pelkkä kuluerä?

Oma asunto on kyllä muutettavissa sijoitusasunnoksi, jos kohteen valinta on onnistunut ja sitä on mietitty pitkällä aikavälillä. Sitä kannattaa harkita! Huomioon tulee ottaa ASP-tilin hyödyntäminen, varainsiirtoverottomuus ensiasunnon ostossa ja asunnon koko.

Eikun säästämään!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: